Astelin muina miehinä kimpsuine kampsuineni asuntola-alueellamme sijaitsevaan urheilukeskukseen aikeenani tuhota 1-4 % viime viikkona nielaistuista alkoholijuomista.
- Huomenta, vastaanoton täti!
- Oikein hyvää huomenta, selkeästi ulkomaalainen vaihto-opiskelijamme. Miten voin palvella teitä tänä pilvisenä päivänä?
- Haluaisin käyttää kuntosalitilojanne, mikäli se on mahdollista.
- Kyllähän tuo onnistuu, mutta teidän on ensin buukattava itsenne johonkin esittelykierroksistamme.
- Hetkinen.. Esittelykierroksistanne?
- Kyllä vain, herraseni. Sinun on ilmoittauduttava esittelykierrokselle, jossa Varmasti Oikein Oikein Pätevä Personal Trainerimme esittelee sinulle, miten kaikki eri laitteet toimivat ja miten niillä harjoitellaan turvallisesti. Lisäksi hän esittelee sinulle suihkutilat, pukukopit, vaatekaappien toimintaperiaatteen, vesihanojen väri-lämpötila-vastaavuudet sekä muut hyvin monimutkaiset asiat.
- Aijaa! Kun minä en mielestäni tarvitse esittelykierrosta.
- Ja miksi te koette, että että tarvitse Varmasti Oikein Oikein Pätevän Personal Trainerimme esittelykierrosta?
- Koska olen aikuinen ihminen.
- Pah! Kaikki tarvitsevat esittelykierroksen. Katsos, nuorimies, välittömästi sisään astuessanne me suoritamme teistä niinsanotun asiakaspotentiaaliselvityksen. Tämä tarkoittaa sitä että mulkaisen teitä päästä varpaisiin ja kysyn sen jälkeen että oletteko jo suorittaneet esittelykierroksen. Mikäli ette ole suorittaneet sitä, emme voi olla varmoja oletteko koskaan elämänne aikana käyneet punttisalilla tai harrastaneet minkäänlaista hengityselimistöä rasittavaa liikuntaa. Tämänkertainen asiakaspotentiaaliselvitys osoitti aukottomasti, että te ette osaa toimia kuntosalillamme meidän turvallisuusstandardiemme edellyttämällä tavalla. Ette siis välttämättä osaa nostaa painoja oikealla tavalla, tuottaa vesihanoista kylmää vettä tai kävellä suihkutiloissa harrastaen askeleissanne varovaisuutta.
Siirsin jalkojani kauemmas toisistaan ja astuin lähemmäs vastaanottotiskiä vaikuttaakseni uhkaavammalta.
- Tiedättekö mitä, vastaanoton täti?
- No mitä, selkeästi ulkomaalainen vaihto-opiskelijamme?
- Nämä mun kaksi kaveriani on tästä asiasta vähän eri mieltä!
Kiskaisin ylös isoimmat tuplahaukat, joita olen koskaan yrittänyt näyttää ja jännitin käsiäni niin että tukkani alkoi täristä. Vastaanoton täti tarkkaili toimintaani silmälasiensa takaa, huokaisi äänettömästi ja siirsi painonsa toiselle lonkalle. Hän vilkaisi taakseni kertynyttä viiden ihmisen jonoa (sitä mitä haukkareitteni takaa pystyi näkemään) ja pyöräytti silmiään yhdentekevästi.
- Seuraava esittelykierros järjestetään huomenna kello kaksi iltapäivällä. Tulkaa silloin paikalle, käytte esittelykierroksen läpi ja sen jälkeen olette juridisesti kykenevä käyttämään kuntosaliamme
Seisoin edelleen paikallaan äänettä ja jännitin tuplahaukkareita tukka täristen. Ne alkaisivat vaikuttaa minä hetkenä hyvänsä. Kyllä tämä Suomessa toimii!
- Mikäli varaatte esittelykierroksen nyt, saatte liittymislahjana University of Bangor -juomapullon. Siinä pullossa on myös painettuna kiva vaakuna.
Huomasin, että tuplahaukkarini olivat laskeutuneet jo 10 senttiä alemmas vaikka luulin edelleen jännittäväni niitä. Siirsin käteni niin hitaasti alas, että kukaan ei luultavasti edes huomannut vaihdosta. Katsoin vastaanoton tätiä tiukasti silmiin ja ammuin häntä mielenhallintasäteillä, sarjatulella. Harkitsin lyhyen aikaa kysyväni tädiltä, sattuuko hän kenties tietämään kuka minä olen. Viime viikon jälkeen en tosin ollut vastauksesta niin varma itsekään, joten päätin jättää kysymättä.
- Hyvä on senkin verenimijät! Minä teen sen! Tulen huomenna esittelykierrokselle. Maksetaanko kuntosalimaksu silloin ihan normaalisti?
- Kyllä vain, sekä seitsemän punnan esittelykierrosmaksu.
Nielaisin ison pallon piikkilankaa ja pääni nytkähti lähemmäs virkailijaa ihmetyksestä. Olin juuri aikeissa aloittaa voimakkaan monologin, mutta sitten huomasin silmäkulmallani vastaanottotiskin takana maanneen pesäpallomailan johon oli kaiverrettuna "MAILA SATTUU MYÖS VAIHTAREITA". Kiitin virkailijaa ja poistuin tiloista ukemilla.
- -
Olen saanut vierailuni aikana selville myös muutamia muita jänniä asioita itsestäni, joita en varmasti olisi itse tullu koskaan ajatelleeksikaan. Esimerkiksi lauantaina paikallisessa Rascall's -pubissa eräs pelipaidastaan päätellen rugbya pelaava kaksimetrinen herrasmies tuli lehmän katseensa saattelemana tiedustelemaan minulta, että "Are you a man or a woman?" ja jäi tämän jälkeen tuijottamaan minua silmiin eleettömällä naamalla.
En ollut asiaa sen kummemmin koskaan miettinytkään, joten pohdin asiaa hetken aikaa ja ilmoitin sitten herrasmiehelle, että tietääkseni olen mies. Kohteliaisuuttani kysyin tietysti myös kyseiseltä herralta, että mahtaako hän olla mies vai nainen, mutta hänen katseestaan päätellen hän oli jo päätöksensä tehnyt. Huomasin myös, että esittämäni kysymyksen jälkeen oli aika huitaista tuopissa olevat loput kaljat naamariin ja poistua ravintolasta.
- -
Toinen lyhyt keskustelu jonka kävin täällä ja toistan teille nyt, oli työhaastatteluni Piranha Loungeen, paikalliseen vastineeseen Jyväskylän Shakerille.
- Hei, saisinko puhua päällikönne kanssa?
- Minä olen.
- Hei, minun nimeni on Tomi ja olen vaihto-opiskelija Suomesta. Olen tehny Suomessa baarimikon hommia n vuotta ja tulen viettämään täällä nyt puolisen vuotta opiskelun merkeissä. Minua kovasti kiinnostaisi tulla teille opettelemaan brittiläistä viinan tarjoilukulttuuria ihan vaikka harjoittelijana. Pikku harjoittelujaksoni jälkeen voitte sitten palkata minut tai ette, mutta sitä odotellessa tämä olisi hyvä paikka hengailla ja autella missä pystyn.
- Aloitat ensi lauantaina. Tervetuloa mukaan!
Kättä päälle ja traineen hommani Piranha Loungessa oli siis sitä myöten selvä. Kylläpä viihtyy, nimittäin ravintola on paikallisista paikoista kaikkein skandinaavisin ja yleisessä keskustelussa usein laadukkaimpana pidetty. Palkkaa en tästä harjoitteluhommasta tarvitse, sillä saan sieltä jotain paljon arvokkaampaa: työtodistuksen minkä kanssa voin kävellä varmasti mihin tahansa Bangorin yökerhoista tai kuppiloista. Ja ehkäpä hekin saattavat oppia meikäpojalta jotain, kuten esimerkiksi miten Bloody Mary tehdään. [ja tämä tarina oli tosi]
Niin, eihän tuo paikallinen ravintolakulttuuri tunnu aivan päätä huimaavan. Suurin osa kaikista kyyppareista ovat opiskelijoita, enkä edes tiedä onko briteissä mahdollista opiskella tarjoilun ammattilaiseksi. Ehkä ei, koska kovinkaan montaa ammattilaista ei ole vielä tullut vastaan. Suurin osa myytävästä kamasta on pullossa erilaisia mehuviinoja, joita on joka baarissa kymmeniä erilaisia. Käytetään mittoja, mutta ihan päin helvettiä. Ravistetaan juomia joita ei tarvitse ravistaa. Ei ravisteta juomia jotka pitäisi ravistaa. Ei vaan osata.
Mutta en minä valita, edellisessäkin yökerhossa jossa kävin, sai kaikki kyseisenä iltana juomat kahtena kappaleena pyytämättä ilman lisämaksua. Siis kaatovodka-sooda = kaksi kappaletta kaatovodka-soodaa, 2 euroa yhteensä. Piranha Loungessakin on joka maanantai ja torstai Flip-a-coin-ilta, jolloin joka juomaostoksen yhteydessä pääsee heittämään kolikkoa. Jos arvaa kolikon puolen oikein, saa toisen samanlaisen juoman ilmaiseksi. Tässä asiassa pyydänkin yhteydenottoja Jyväskylän kolikonheittoammattilaisilta taktiikkavalmennuksen merkeissä. Tiedätte kyllä keitä olette.
- -
Lopuksi mainittakoon vielä, että näin reilun viikon asumisen, lukuisten sliding kickien, voimakkaan face-partyingin, throwing fourin sekä Giraffenin ansiosta olen jo ansainnut liikanimen paikallisten fuksien keskuudessa. Kummitustarinat hullusta neljää heittelevästä, "uskomattoman viinanjuontikyvyn" omaavasta suomalaisesta ovat summautuneet ainakin tämän asuintalon asukkaiden kesken liikanimeksi Legend.
Suomalaisille tämä "uskomaton kyky juoda viinaa" kuulosti tietysti vähän omituiselta, sillä paikallinen shotti kirkasta viinaa on anniskeluravinolassa 2,5 senttilitraa eikä se meille tuttu neljä. Ja kuten aikaisemmin mainitsin, nämä junnut ovat tottuneet juomaan mehuviinoja sekä heille shotti tarkoittaa usein shottilasillista niinkin hulluja juomia kuten Malibua tai kahvilikööriä. No, jokatapauksessa sitä on nyt viime päivinä joutunut poseeraamaan valokuvassa milloin kenenkin kanssa ja antamaan ylävitosia ihmisille keitä en tunne.
Hmm..
Niin, olisikohan urheilukeskuksen tätikin ollut hieman myöntyväisempi kuntosalipyrkimyksilleni, jos hän olisi tiennyt että hän puhui itse Legendin kanssa...
minä en kestä
VastaaPoista-tytti